sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Paluu arkeen

Reilu seitsemän viikkoa on takana – seitsemän viikkoa hyvin epätavallista lukiojaksoa. Tiimijakso on ollut jotain täysin muuta ja toisenlaista, sillä päivät ja tehtävät muodostuivat jakson aikana aivan toisin kuin tavallisen jakson aikana. Neljän oppiaineen nivoutuminen yhteen yhteisiksi viikkotehtäviksi on ollut haastavaa niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Tehtävien monipuolisuus ja haastavuus olikin ehkä juuri tässä: samassa tehtävässä oli eri oppiaineiden sisältöjä ja eri osa-alueita, joita arvioitiin. Tehtävän onnistuminen tarkoitti, että työn tuli täyttää sisältö- ja muotokriteerit neljältä eri kannalta. Lisäksi edellytettiin kriittistä tiedonhakua ja kykyä ymmärtää esimerkiksi uutisten taustoja ja asiakokonaisuuksia.

Tiimijakson taitotavoitteet olivat esillä avoimessa illassa.
Tiimijakso oli varmasti haastava, enkä lainkaan ihmettele väsymystä, jonka saattoi huomata viimeisellä viikolla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Opettajana väitän kuitenkin, että tiimijakso on antanut sellaisia oppeja, joita monet – minä mukaan lukien – oppivat tavallisesti kantapään kautta vasta jatko-opinnoissa tai työelämässä. Monet totesivatkin jakson loppupuolella, että ryhmätyötaidot kehittyivät ja esiintymiskokemusta sai paljon. 


I Åbo talade studenter också på svenka.

Äidinkielen opettajana olen erityisen tyytyväinen siihen kehitykseen, joka tapahtui puheviestintätaidoissa. Neuvottelu- ja keskustelutaidot kehittyivät jakson aikana. Oman tiimin tuki esiintymistilanteissa auttoi varmasti monia opiskelijoita. Mikrofoniin puhuminen satapäiselle yleisölle onnistui, kun tiimi suunnitteli ja piti esityksen yhdessä.

Tiimi Batmanin hanukkarekvisiitta
Tiimijakso jätti jälkeensä varmasti monenlaisia yhteisiä muistoja, huonoja ja hyviä. Jakso haastoi opiskelemaan uudella tavalla, joka ei ollut helppo tai ennalta tuttu. Moni työskenteli ensimmäistä kertaa täysin vieraan ryhmän kanssa, ja tutustuminen ja työtapojen löytyminen veivät aikaa. Jokainen opiskelija koki jakson eri tavalla. Toisen tiimi toimi ja yhteistyö sujui saumattomasti, mutta tiimistä puuttui kriittisyys, minkä vuoksi tehtävät eivät yltäneet vaaditulle  tasolle. Toisen tiimi taas saattoi olla hyvinkin jähmeä työskentelyssään, mutta koska erilaiset mielipiteet toivat kriittisyyttä tehtävän tekoon, suoritukset olivat erittäin hyviä. Jokainen tiimi oli erilainen, koostuihan se hyvin erilaisista opiskelijoista ja erilaisista oppijoista.

Timon hautajaispuhe tiimijaksolle.
Jakson viimeisenä päivänä kokoonnuimme vielä viimeisen kerran yhteen. Timon pitämä muistopuhe sekä opiskelijoiden muistovärssyt saattelivat tiimijakson päätökseen. Päätöstilaisuudesssa, tiimijakson hautajaisissa, tunnelma oli helpottunut mutta myös haikea. Yhteiset kokemukset, yhdessä vietetyt päivät ja oma työtila viltteineen ja kahvinkeittimineen muodostavat varmasti ensimmäisen lukiovuoden mieleenpainuvimman muiston. Kakkosilla on vanhat tanssinsa, kolmosilla penkkarihulinansa, ja nyt ykkösillä tiimijaksonsa.

Mutta nyt, rakas tiimijaksomme. On aika mennä talvilevolle kuin muumiperhe ikään. Lepää rauhassa. Ehkä tapaamme, kun aurinko jälleen paistaa ja metsä vihertää.

Muistovärssy hautajaisseremoniasta.
Tiimijaksoa muistelle,
Ulla Vormisto





lauantai 2. joulukuuta 2017

Suomi 100


Kuvahaun tulos haulle Suomi 100



Suomi itsenäistyi 6.12.1917 Leninin johtamasta Neuvosto-Venäjästä. Neuvosto-
Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917. Ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg, jonka presidenttikausi alkoi 1919 ja loppui 1925.

Meidän mielestämme Suomen itsenäistyminen on tietenkin hieno asia. Silloin saimme kokonaan oman kielen ja kulttuurin ja vuonna 1918 meille tuli oma siniristilippu. Risti tulee lippuun kristinuskosta, joka on Suomen pääuskonto. Suomalaiset eivät näytä uskontoaan paljoa, mikä voi maailmalla aiheuttaa ehkä hämminkiä ja on heidän mielestään ehkä outoa. Monien suomalaisten mielestä se ei ole mitenkään kummallista, eikä se meidänkään mielestä nyt kauhean kummallista ole. Oma asiahan se on, että kuinka paljon uskontoaan haluaa näyttää.

Juhlavuosi on tuonut Suomeen oman Suomi100 -merkin. Omia Suomi100 -tuotteita on tullut paljon, ja Väinö Linnan kirjoittama Tuntematon sotilas tuotettiin kolmannen kerran elokuvana, jonka ohjasi Aku Louhimies. Se, että merkki laitetaan perinne tuotteisiin ja ihan uusiin tuotteisiin, jotka ovat tänä vuonna tulleet, on ihan okei juttu. Mutta se, että merkki tungetaan johonkin vanhaan tuotteeseen tai jokaiseen kaupan tuotteeseen, mikä ei ole tänä vuonna tullut on jotenkin hassua. Miten siihen silloin voi laittaa merkin? Mikä sen lopullinen painoarvo on, jos se on kaikissa tuotteissa vastassa? Meidän mielestämme merkki esiintyy liian monissa jutuissa.
Itsenäisyyden juhliminen tuo Suomen kansaa yhteen ja luo kiitollisuutta ja nöyryyttä keskuuteemme. Itsenäisyyden juhliminen symboloi Suomessa vapautta, omaa kieltä ja vuosien varrella rakennettua suomalaista kulttuuria. On myös hienoa, että vaikka Suomessa juhlitaan suurta tapahtumaa ja on hienoa, että Suomen kansa on pystynyt juhlimaan tätä nöyrästi ja hillitysti ilman turhia överiksi heittäytymistä.

Joulukuun alussa presidentti pitää linnan juhlat. Silloin suuri osa suomalaisista avaa television ja katsoo linnan juhlia. Tänä vuonna linnan juhlat ovat varmasti suuremmat mitä edellisvuosina on ollut. Se on hassua, kun kaikki katsoo televisiota ja katsoo kuinka ihmiset kättelevät ja minkälaisia ihmisten puvut ovat. Meidän mielestä se on hauskaa ja hassua, koska ihmiset vain kritisoivat heidän vaatteitaan ja kampauksiaan.

Kuvahaun tulos haulle itsenäisyyspäivän vastaanotto
Linnan juhlat 1965. Presidenttinä Urho Kekkonen.


Suomi on hienosti pysynyt itsenäisenä valtiona ja sitä on saatu juhlistaa monella tavalla. Suomi on yksi maailman parhaimmista maista asua ja me olemme myös sitä mieltä. Me emme pidä siitä, että sitä juhlistetaan liikaa, koska kaikella on rajansa ja liika on liikaa. Rauhallisin mielin loppuvuotta kohden siis!

Kirjoittaneet: Team Humoristit: Matias Haapaniemi, Lauri Kiili, Erika Ossberg, Emmi Mäkinen ja Iida Haapanen

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Tiimijakso loppusuorallaーmitä tunnelmia?


Tiimijakson kokonaiskesto on seitsemän viikkoa ja nyt on takana kuusi viikkoa, eli enää yksi viikko jäljellä. Opiskelijoilta kuulee tauoilla monenlaisia kommentteja ja tunnelmia tiimijaksosta ja varsinkin sen loppumisesta. Opettajatkin jakavat jo omia mietteitään kuluneista viikoista. Tunnelmat ovat kuitenkin melko samanlaisia keskenään.

Alussa tiimityöskentely oli hitusen haastavaa, sillä tiimi ei ollut vielä kovinkaan tuttu ja koko tiimijakso oli niin uusi juttu. Alussa myös tunnelmat ja ajatukset olivat sekavia ja jännittyneitä, koska ei yhtään tiennyt, mitä tuleman pitää. Koko tiimijakson aikana on ollut sellainen fiilis, että ei tiedä, mitä seuraavalla viikolla tapahtuu. Se on ihan kiva, koska normaalijaksossa tietää koko kuuden viikon tapahtumat jo valmiiksi. Tietyllä tavalla se myös ärsytti, kun seuraavan viikon lukujärjestys julkaistiin vasta edellisellä viikolla.

Tällä hetkellä tunnelmat ovat melko helpottuneet, sillä vihdoin tämä jakso on loppumassa. Joidenkin mielestä saattaa myös olla haikea tunnelma, mutta ei kuitenkaan meidän mielestämme. Odotamme myös kovasti, että tämäkin viikko olisi ohi. Ei sillä, että tiimijakso olisi ollut ihan tylsä, mutta kyllä tämä alkaa jo riittämään. Tämä jakso on ollut hyvin erilainen verrattuna normaaliin jaksoon, koska on tarvinnut jutella hyvin paljon tiimiläisten kanssa esimerkiksi työnjaosta. Tiimijaksolla ei ole voinut vain ajatella omaa tekemistä, vaan myös muiden tiimiläisten työskentelyä.

Kun tiimijakso nyt loppuu tämän viikon jälkeen kokonaan, on mukavaa palata normaalin jakson pariin. Voi olla outoa taas palata normaaliin opiskeluun, sillä tiimijaksolla ei ole oikein ollut kunnollisia tunteja, vaan pelkkiä pajatunteja, jotka ovat kestäneet 45 minuuttia. Loput tiimijakson opiskelusta on ollut tiimityöskentelyä, jolloin on usein tehty isompia viikkotehtäviä.

Tiimijakson aikana on myös tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut työskentelemään paremmin ryhmässä. Siihen tämä on ollut hyvää harjoitusta. Mielestämme tämän jakson jälkeen voi olla helpompi tarttua ryhmätehtäviin, koska tietää, miten ryhmä toimii parhaiten ja miten esimerkiksi töitä kannattaa jakaa. Myös sosiaaliset taidot ovat parantuneet meidän mielestämme hurjasti, sillä tästä jaksosta ei olisi millään selvinnyt, jos ei olisi jakanut omia mielipiteitä ja ideoita.


Kirjoittajat: Päälliköt (Tuuli Pajuranta, Ida Isolähteenmäki, Aapo Karvinen, Kalle Vehkalahti ja Jesse Korjonen)

Mielikuvitusmatka Kunlandiin


Maanantai
Matkamme alkoi aamupäivällä Helsinki-Vantaan lentokentältä, josta lensimme Kunlandin pääkaupunkiin, Kunland Cityyn. Astuessamme ulos koneesta huomasimme, että sää oli sateinen mutta lämmin. Emme antaneet sateen vaikuttaa meihin, vaan olimme hyvillä mielillä. Lentokentältä lähdimme taksilla kohti hotelliamme, joka sijaitsi vähän pienemmässä kaupungissa, muutaman kymmenen kilometrin päässä Kunland Citystä. Taksimatkan aikana silmäilimme maisemia, jotka olivat kerrassaan upeat. Saavuttuamme hotellille kävimme syömässä. Sen jälkeen lähdimme käymään paikallisessa museossa. Museo oli mielenkiintoinen, ja viihdyimme siellä pitkään. Paluumatkalla hotellille poikkesimme kauppaan ostamaan iltapalaa. Hotellille saavuttuamme söimme ja menimme nukkumaan.
kuva: www.pexels.com


Tiistai
Tänään kävimme tutustumassa kaupunkiin. Kaupunki oli todella kaunis, vaikka sää oli hieman pilvinen. Kävimme monta matkamuistomyymälää läpi ja ostimme tuliaisia kotiin vietäväksi. Puhuimme paikallisten kanssa ja opimme jopa muutaman sanan kunuraa, joka on yksi Kunlandin virallisista kielistä. Menimme syömään paikalliseen ravintolaan, ja ruoka oli mielenkiintoisen makuista. Puhuimme huomisesta päivästä ruuan ääressä. Aiomme mennä Kolmårdenin elämyspuistoon. Luimme siitä jo kolmarden.com-nettisivustolta ja olemme todella innoissamme. Kun päivä oli saatu päätökseen, päätimme palata takaisin hotellille ja mennä nukkumaan.


Keskiviikko
Lähdimme aamulla ajamaan bussilla kohti Kolmårdenin eläinpuistoa. Päivä oli aurinkoinen, ja matka taittui nopeasti. Kolmarden.com-sivuston mukaan eläinpuistossa on upea safari, missä pääsee näkemään eläimiä lähietäisyydeltä. Safarin ansiosta Kunlandin eläinpuisto onkin ainutlaatuinen. Päästyämme puistoon sisälle innostus vain kasvoi, ja näimme jo ensimmäiset eläimet. Safarilla istuimme gondolihissin kyydissä ja näimme muun muassa kirahveja, karhuja ja leijonia. Kuljimme koko päivän eläinpuistossa näitä luonnonihmeitä ihastellen. Näimme eläinpuistossa myös upean delfiinishow’n, joka kruunasi koko päivän. “Life-delfiinishow on maailmanmenestys”, kolmarden.com-sivustolla kerrotaan. Esitys totisesti oli maineensa veroinen. Lähdimme illalla antoisan päivän jälkeen takaisin kohti hotellia.
kuva: Wikipedia


Torstai
Aamulla menimme aamupalalle läheiseen kahvilaan. Saimme sen ansiosta päivän hyvin käyntiin. Aamupalan jälkeen suuntasimme bussilla Kunland Cityyn ja menimme siellä sijaitsevaan ostoskeskukseen. Tästä reissusta tytöt olivat innoissaan mutta pojat eivät, joten pian he lähtivät kiertelemään muualle kaupunkiin. Tämän jälkeen menimme yhdessä syömään keskustassa sijaitsevaan hampurilaisravintolaan ja kiertelimme kaupungissa katselemassa paikkoja. Illalla meitä odotti koko päivän kohokohta. Olimme ostaneet ennakkoon liput Kunlandin jääkiekkoliigan avausotteluun, jossa pelasivat vastakkain HC Kunland City ja Djurgården. Ottelussa oli erittäin hieno tunnelma, ja tiukan pelin jälkeen kotijoukkue voitti 3-2. Ottelun jälkeen lähdimme takaisin hotellille.

Perjantai
Perjantaiaamuna herättyämme nautimme aamupalan hotellilla. Ennen lähtöämme takaisin Suomeen kävimme vielä katsomassa kuninkaanlinnaa. Olimme siinä toivossa, että näkisimme kuningas Sepa II:n. Kuningasta emme nähneet, mutta kuninkaanlinna oli mahtavan suuri ja hieno. Lähdettyämme kuninkaanlinnasta menimme hakemaan hotellilta tavaramme ja suuntasimme kohti Kunland Cityn lentokenttää. Lento Suomeen meni nopeasti, ja paluu arkeen alkoi.

Kirjoittanut tiimi Kunut (Anna Kuukka, Camilla Malmi, Aaro Vinha, Eetu Aaltonen ja Hilla Korhonen)


Lähteet:
www.kolmarden.com
www.pexels.com

Wikipedia

maanantai 20. marraskuuta 2017

Mitä tiimeille kuuluu nyt?


Tiimijaksoa on kulunut nyt seitsemän viikkoa ja viikko on vielä jäljellä. Mielipiteet tiimijaksosta ovat hyvin erilaisia. Osalla mieli on haikea ja osan mielestä on  mahtavaa, että tiimijakso loppuu. Kävimme haastattelemassa jokaisesta joukkueesta yhden tiimin kuulumisia.
Kysyimme tiimeiltä, mikä on ollut tiimijaksossa parasta ja mistä he eivät ole tykänneet. Parasta on ollut kympin aamut, kahvin keittäminen, koneella oleminen, koeviikon puuttuminen, toisiin paremmin tutustuminen sekä yhdessä tekeminen. Tiimit eivät ole taas tykänneet, kun tehtävät ovat olleet niin suuria ja niitä on ollut paljon. Tehtävien suuruuden takia ne ovat jääneet kotiin tehtäviksi. Melkein kaikki näistä ovat olleet vielä arvioitavia, minkä takia koko ajan täytyisi jaksaa panostaa suorituksiin. Moitteita tuli myös siitä, kun perinteistä opetusta on ollut niin vähän ja oppiminen on ollut pitkälti omalla vastuulla. Olemme aika samoilla linjoilla muiden tiimien kanssa.
Saimme myös yhdeltä opettajalta haastattelun, miten hänestä tiimijakso on sujunut. Opettajan mielestä on ollut hienoa seurata tiimien kehitystä niin tiimiytymisessä kuin myös tiedonhaussa ja siinä, kuinka tehtäviä opitaan jakamaan kaikille ja saadaan siitä tehtyä kokonaisuus. Tiimijakso on myös antanut opettajille tilaisuuden tutustua meihin ykkösiin paremmin kuin tavallisilla kursseilla tulisi tutustuttua.
 Pikkuhiljaa tiimit ovat myös päässeet tiimijakson ideaan sisälle, joka on oppia toisilta. On ollut mukavaa, jos ei ole osannut jotakin, niin on voinut kysyä muilta tiimin jäseniltä. Toisilta oppiminen on tuonut lisää ryhmähenkeä ja lisännyt tiimin toimivuutta.
Mielipiteet tiimijakson loppumisesta ovat kaikilla melko samanlaiset. Suurin osa oppilaista on helpottuneita ja hyvillä mielin. “Hienoa päästä takaisin normaaliin jaksoon”, kommentoitiin useammasta tiimistä. Osa kuitenkin myöntää olevansa hieman haikeamielisiä jakson loppumisesta. Onhan tiimijakso ollut täysin uudenlainen kokemus ja yhdessä tekemisen meininki on ollut tiivis osa kokeilujaksoa. Eli yleisesti kaikille tiimeille kuuluu hyvää.
Meistä tiimijakso on ollut hieno kokemus, vaikka se välillä onkin ollut vähän rankkaa ja hermoja raastavaa. Mukavinta on ollut tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita. Tämä on ollut helppoa, sillä kaikki ovat olleet koko ajan lähellä toisiaan ja juttu on lentänyt. Me saimme ainakin omasta mielestämme hyvän tiimin, jossa hommat on hoidettu hyvin.

Team 5: Vilhelmiina, Venla, Maija, Juho ja Aaro

Kierrätys ja lajittelu


Kierrätys ja lajittelu on on tärkeä asia ilmastonmuutoksen kannalta. Jätteiden lajittelu on helppoa ja eikä kuluta hirveästi enempää aikaa eikä rahaa kuin se, että heittäisi kaikki jätteet samaan astiaan. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, minkä takia jätteiden lajittelu on osalle ihmisistä erittäin vaikeata. Kuitenkin tämäkin on yksi helppo ja yksinkertainen tapa saada ilmastonmuutosta hidastettua. Minusta kierrätyksessä ja lajittelussa hyödyn arvo on paljon suurempi loppujen lopuksi, kuin vaivannäkö
kierrättää ja lajitella jätteet.
Nettisivulla Martat.fi artikkelissa otsikolla Lajittelu ja kierrätys kerrotaan paljon uusista kierrätystä koskevista lakiuudistuksista. Yksi uudistus koski muovin keräystä,jonka seurauksena  muovinkeräyspisteet ovat lisääntyneet roimasti. Etenkin muovin keräys on tärkeää, sillä, muovin hävittäminen luontoon on erittäin vastuutonta ja tämä toiminta on nyt jo saastuttanut luontoa todella pahasti, sillä muovi ei maadu. Internetissä on levinnyt monia videoita, joissa lintu on syönyt muovia merestä ja kuolee siihen. Näiden kuvien näkeminen tuottaa minulle pahaa mieltä, sillä en pysty olemaan ajattelematta sitä, että ihminen on saanut kaiken tämän aikaan. Toivon, että nämä lakiuudistukset vähentäisivät muovin päästämistä luontoon.
Mielestäni biojätteen kuten ylijääneen ruuan lajitteluun pitäisi keskittyä enemmän. Jos ruoka laitetaan muun jätteen mukana menemään kaatopaikalle, siellä alkaa syntyä metaania, joka on vaarallisin kasvihuonekaasu. Metaania syntyy kaatopaikalla sen seurauksena, kun jätteet puristetaan pieneen kasaan. Jos siellä kasassa on mukana ruokaa ja se puristetaan sellaiseen kokoon, että siellä ei ole yhtään ilmaan, se alkaa hajota mikrobeihin,joista syntyy metaania. Metaani on noin 20 kertaa tehokkaampaa kasvihuonekaasua kuin hiilidioksidi, jota syntyy autolla ja muilla polttomoottorisilla kulkuneuvoilla ajaessa. Kierrätyksen lisääminen olisi tärkeä asia, jotta jätteen teko vähentyisi ja uusien materiaalien hankkiminen vähentyisi. Minusta kierrätysmateriaaleista tehdyt vaatteet ovat oiva ratkaisu jätteen vähentämiseen. Samassa artikkelissa Martat.fi sivulla kerrotaan lakiuudistuksesta, jonka mukaan takstiilijätteiden vieminen kaatopaikalle loppui vuonna 2016. Tämä todennäköisesti lisää tuotteen elinkaarta, sillä niistä aletaan tekemään kestävämpiä ja niitä pystytään kierrättämään.

Yhteenvetona sanon, että kierrättäminen ja lajittelu on tärkeä asia tehdä, sillä se pidentää maailman elämää. Mutta jos kierrättäminen ja lajittelu jatkuu tälläisena maailma tulee tuhoutumaan huomattavasti aikaisemmin kuin silloin, kun kierrätettäisiin ja lajiteltaisiin jätteet kunnolla.
Kirjoittaneet: Juho Haapamäki, Ville Kaapu, Vanessa Mäkelä, Henna Sävilahti ja Sofia Tienhaara

lauantai 18. marraskuuta 2017

Yritysvierailussa kului mukavasti koulupäivä

Osana Vammalan lukion tiimijaksoa tiimit kävivät yritysvierailuilla keskiviikkona 8. marraskuuta. Tiimin jäsenet vierailivat viidessä eri paikallisessa yrityksessä, joita olivat Vexve, Kemira, Teknikum, Thermisol ja Lojer. Vierailun jälkeen tiimi kokoontui yhteen ja purki kokemuksensa kertoen vierailemansa yrityksen toiminnasta. Yritysvierailujen tarkoituksena oli yrittajat.fi -sivuston mukaan opettaa nuorille yrittäjämäistä asennetta ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin sekä työelämään. Yrityksiä yhdistää kierto- sekä biotalouden huomioiminen tuotannossaan muun muassa kierrättämällä kaikkea ylijäämämateriaalia.

Lähdimme aamulla kahdeksalta Vexvelle, missä heidän henkilöstöpäällikkönsä Mirka Hautamäki esitteli meille diaesityksenä Vexven toimintaa. Sen jälkeen lähdimme kiertämään Vexven tehtaan tiloja ja tutustumaan paremmin sen toimintaan. Meille kerrottiin työntekijöiden taustoista ja painotettiin, että opintopolulla ei ole niin suurta merkitystä, kunhan on yritteliäs; henkilöstöstäkin moni oli tullut yritykseen jollakin ammattinimikkeellä, mutta kouluttautunut tultuaan johonkin aivan toiseen työtehtävään. Lopuksi vielä ruokailimme yrityksen tiloissa, jonka jälkeen lähdimme takaisin lukiolle.

Kemiran tehdas sijaitsee Äetsässä, jonne menimme bussilla. Bussin saavuttua Kemiran tehtaalle menimme kuuntelemaan Kemiran toiminnasta yleisesti ja siitä, mitä Äetsän tehtaalla tapahtuu. Tehtaan insinöörien kanssa kiersimme tehdasta kahteen porukkaan jakautuneena, minkä aikana tietomme tehtaan toiminnasta lisääntyi ja näimme ympäristöä. Kierroksen jälkeen kokoonnuimme uudestaan ja keskustelimme lisää asioista. Kun kenelläkään ei ollut enää mitään kysyttävää, ja heidän esityksensä loppui, pääsimme syömään. Kiitosten jälkeen bussimme saapui ja lähdimme takaisin lukiolle.

Aamulla menimme bussilla Teknikumille. Siellä kuulimme ensin noin tunnin verran kolmen eri henkilön esittelyä tehtaasta sekä työstään. Esittelyjen jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään ja menimme kiertämään tehdasta, jossa meidän piti myös laittaa turvakengät, suojalasit ja heijastinliivit turvallisuussyistä. Kun kiersimme tehdasta, meille kerrottiin samalla sen toiminnasta. Tehtaassa meteli oli kuitenkin kova, joten selityksiä ei oikein kuullut, varsinkaan jos piti korvatulppia, mikä oli vähän harmillista. Kierroksen jälkeen menimme odottamaan toista ryhmää ja sitten lähdimme koululle.

Heti kouluun tultua noin 20 hengen porukka lähti kohti ThermiSolia. Paikalle päästyämme ThermiSolin työntekijä, Hanna Kianta, kertoi meille perustietoja ThermiSolista, kuten mitä tuotteita siellä valmistetaan ja miten yritys edistää bio- ja kiertotaloutta. Noin tunnin kuluttua pääsimme tutustumaan kahden työntekijän johtamana itse tehtaaseen ja katsomaan, miten kyseisiä tuotteita oikein tehdään. Kierroksen jälkeen kokoonnuimme takaisin samaan huoneeseen, missä olimme ennen, ja teimme pienemmissä ryhmissä muistiinpanot ThermiSolista saamistamme tiedoista. Noin kello 11 bussi saapui hakemaan meitä ja lähdimme takaisin kohti koulua.

Lähdimme koululta kohti Lojeria klo 8.50. Kun saavuimme perille menimme ensimmäiseksi Lojerin toimistotiloihin, jossa meille oli järjestetty kahvitarjoilu. Toimistolla meille piti yrityksen markkinointipäällikkö Martin Syrjälä erittäin kattavan diaesityksen koskien yleisesti Lojeria ja sen tuotteita. Esityksen aikana olimme myös yhteydessä Skypen välityksellä Lojerin Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtajaan. Tämän jälkeen menimme tehdastiloihin. Tehdastiloissa meille näytettiin kaikki tehtaan kohdat ja mitä niissä tehtiin. Tehdas kierroksen jälkeen lähdimme bussilla takaisin kohti koulua.




Kirjoittanut Pepita Mäki-Soini, Eemeli Myllymaa, Anna Lindroos, Sofia Noukka ja Juho Valtanen


Paluu arkeen