Tiimijakso loppusuorallaーmitä tunnelmia?

Tiimijakson kokonaiskesto on seitsemän viikkoa ja nyt on takana kuusi viikkoa, eli enää yksi viikko jäljellä. Opiskelijoilta kuulee tauoilla monenlaisia kommentteja ja tunnelmia tiimijaksosta ja varsinkin sen loppumisesta. Opettajatkin jakavat jo omia mietteitään kuluneista viikoista. Tunnelmat ovat kuitenkin melko samanlaisia keskenään.

Alussa tiimityöskentely oli hitusen haastavaa, sillä tiimi ei ollut vielä kovinkaan tuttu ja koko tiimijakso oli niin uusi juttu. Alussa myös tunnelmat ja ajatukset olivat sekavia ja jännittyneitä, koska ei yhtään tiennyt, mitä tuleman pitää. Koko tiimijakson aikana on ollut sellainen fiilis, että ei tiedä, mitä seuraavalla viikolla tapahtuu. Se on ihan kiva, koska normaalijaksossa tietää koko kuuden viikon tapahtumat jo valmiiksi. Tietyllä tavalla se myös ärsytti, kun seuraavan viikon lukujärjestys julkaistiin vasta edellisellä viikolla.

Tällä hetkellä tunnelmat ovat melko helpottuneet, sillä vihdoin tämä jakso on loppumassa. Joidenkin mielestä saattaa myös olla haikea tunnelma, mutta ei kuitenkaan meidän mielestämme. Odotamme myös kovasti, että tämäkin viikko olisi ohi. Ei sillä, että tiimijakso olisi ollut ihan tylsä, mutta kyllä tämä alkaa jo riittämään. Tämä jakso on ollut hyvin erilainen verrattuna normaaliin jaksoon, koska on tarvinnut jutella hyvin paljon tiimiläisten kanssa esimerkiksi työnjaosta. Tiimijaksolla ei ole voinut vain ajatella omaa tekemistä, vaan myös muiden tiimiläisten työskentelyä.

Kun tiimijakso nyt loppuu tämän viikon jälkeen kokonaan, on mukavaa palata normaalin jakson pariin. Voi olla outoa taas palata normaaliin opiskeluun, sillä tiimijaksolla ei ole oikein ollut kunnollisia tunteja, vaan pelkkiä pajatunteja, jotka ovat kestäneet 45 minuuttia. Loput tiimijakson opiskelusta on ollut tiimityöskentelyä, jolloin on usein tehty isompia viikkotehtäviä.

Tiimijakson aikana on myös tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut työskentelemään paremmin ryhmässä. Siihen tämä on ollut hyvää harjoitusta. Mielestämme tämän jakson jälkeen voi olla helpompi tarttua ryhmätehtäviin, koska tietää, miten ryhmä toimii parhaiten ja miten esimerkiksi töitä kannattaa jakaa. Myös sosiaaliset taidot ovat parantuneet meidän mielestämme hurjasti, sillä tästä jaksosta ei olisi millään selvinnyt, jos ei olisi jakanut omia mielipiteitä ja ideoita.

Kirjoittajat: Päälliköt (Tuuli Pajuranta, Ida Isolähteenmäki, Aapo Karvinen, Kalle Vehkalahti ja Jesse Korjonen)

Mielikuvitusmatka Kunlandiin

Maanantai

Matkamme alkoi aamupäivällä Helsinki-Vantaan lentokentältä, josta lensimme Kunlandin pääkaupunkiin, Kunland Cityyn. Astuessamme ulos koneesta huomasimme, että sää oli sateinen mutta lämmin. Emme antaneet sateen vaikuttaa meihin, vaan olimme hyvillä mielillä. Lentokentältä lähdimme taksilla kohti hotelliamme, joka sijaitsi vähän pienemmässä kaupungissa, muutaman kymmenen kilometrin päässä Kunland Citystä. Taksimatkan aikana silmäilimme maisemia, jotka olivat kerrassaan upeat. Saavuttuamme hotellille kävimme syömässä. Sen jälkeen lähdimme käymään paikallisessa museossa. Museo oli mielenkiintoinen, ja viihdyimme siellä pitkään. Paluumatkalla hotellille poikkesimme kauppaan ostamaan iltapalaa. Hotellille saavuttuamme söimme ja menimme nukkumaan.

kuva: www.pexels.com

Tiistai

Tänään kävimme tutustumassa kaupunkiin. Kaupunki oli todella kaunis, vaikka sää oli hieman pilvinen. Kävimme monta matkamuistomyymälää läpi ja ostimme tuliaisia kotiin vietäväksi. Puhuimme paikallisten kanssa ja opimme jopa muutaman sanan kunuraa, joka on yksi Kunlandin virallisista kielistä. Menimme syömään paikalliseen ravintolaan, ja ruoka oli mielenkiintoisen makuista. Puhuimme huomisesta päivästä ruuan ääressä. Aiomme mennä Kolmårdenin elämyspuistoon. Luimme siitä jo kolmarden.com-nettisivustolta ja olemme todella innoissamme. Kun päivä oli saatu päätökseen, päätimme palata takaisin hotellille ja mennä nukkumaan.

Keskiviikko

Lähdimme aamulla ajamaan bussilla kohti Kolmårdenin eläinpuistoa. Päivä oli aurinkoinen, ja matka taittui nopeasti. Kolmarden.com-sivuston mukaan eläinpuistossa on upea safari, missä pääsee näkemään eläimiä lähietäisyydeltä. Safarin ansiosta Kunlandin eläinpuisto onkin ainutlaatuinen. Päästyämme puistoon sisälle innostus vain kasvoi, ja näimme jo ensimmäiset eläimet. Safarilla istuimme gondolihissin kyydissä ja näimme muun muassa kirahveja, karhuja ja leijonia. Kuljimme koko päivän eläinpuistossa näitä luonnonihmeitä ihastellen. Näimme eläinpuistossa myös upean delfiinishow’n, joka kruunasi koko päivän. “Life-delfiinishow on maailmanmenestys”, kolmarden.com-sivustolla kerrotaan. Esitys totisesti oli maineensa veroinen. Lähdimme illalla antoisan päivän jälkeen takaisin kohti hotellia.

kuva: Wikipedia

Torstai

Aamulla menimme aamupalalle läheiseen kahvilaan. Saimme sen ansiosta päivän hyvin käyntiin. Aamupalan jälkeen suuntasimme bussilla Kunland Cityyn ja menimme siellä sijaitsevaan ostoskeskukseen. Tästä reissusta tytöt olivat innoissaan mutta pojat eivät, joten pian he lähtivät kiertelemään muualle kaupunkiin. Tämän jälkeen menimme yhdessä syömään keskustassa sijaitsevaan hampurilaisravintolaan ja kiertelimme kaupungissa katselemassa paikkoja. Illalla meitä odotti koko päivän kohokohta. Olimme ostaneet ennakkoon liput Kunlandin jääkiekkoliigan avausotteluun, jossa pelasivat vastakkain HC Kunland City ja Djurgården. Ottelussa oli erittäin hieno tunnelma, ja tiukan pelin jälkeen kotijoukkue voitti 3-2. Ottelun jälkeen lähdimme takaisin hotellille.

Perjantai

Perjantaiaamuna herättyämme nautimme aamupalan hotellilla. Ennen lähtöämme takaisin Suomeen kävimme vielä katsomassa kuninkaanlinnaa. Olimme siinä toivossa, että näkisimme kuningas Sepa II:n. Kuningasta emme nähneet, mutta kuninkaanlinna oli mahtavan suuri ja hieno. Lähdettyämme kuninkaanlinnasta menimme hakemaan hotellilta tavaramme ja suuntasimme kohti Kunland Cityn lentokenttää. Lento Suomeen meni nopeasti, ja paluu arkeen alkoi.

Kirjoittanut tiimi Kunut (Anna Kuukka, Camilla Malmi, Aaro Vinha, Eetu Aaltonen ja Hilla Korhonen)

Lähteet:

www.kolmarden.com

www.pexels.com

Wikipedia

Mitä tiimeille kuuluu nyt?

Tiimijaksoa on kulunut nyt seitsemän viikkoa ja viikko on vielä jäljellä. Mielipiteet tiimijaksosta ovat hyvin erilaisia. Osalla mieli on haikea ja osan mielestä on  mahtavaa, että tiimijakso loppuu. Kävimme haastattelemassa jokaisesta joukkueesta yhden tiimin kuulumisia.

Kysyimme tiimeiltä, mikä on ollut tiimijaksossa parasta ja mistä he eivät ole tykänneet. Parasta on ollut kympin aamut, kahvin keittäminen, koneella oleminen, koeviikon puuttuminen, toisiin paremmin tutustuminen sekä yhdessä tekeminen. Tiimit eivät ole taas tykänneet, kun tehtävät ovat olleet niin suuria ja niitä on ollut paljon. Tehtävien suuruuden takia ne ovat jääneet kotiin tehtäviksi. Melkein kaikki näistä ovat olleet vielä arvioitavia, minkä takia koko ajan täytyisi jaksaa panostaa suorituksiin. Moitteita tuli myös siitä, kun perinteistä opetusta on ollut niin vähän ja oppiminen on ollut pitkälti omalla vastuulla. Olemme aika samoilla linjoilla muiden tiimien kanssa.

Saimme myös yhdeltä opettajalta haastattelun, miten hänestä tiimijakso on sujunut. Opettajan mielestä on ollut hienoa seurata tiimien kehitystä niin tiimiytymisessä kuin myös tiedonhaussa ja siinä, kuinka tehtäviä opitaan jakamaan kaikille ja saadaan siitä tehtyä kokonaisuus. Tiimijakso on myös antanut opettajille tilaisuuden tutustua meihin ykkösiin paremmin kuin tavallisilla kursseilla tulisi tutustuttua.

 Pikkuhiljaa tiimit ovat myös päässeet tiimijakson ideaan sisälle, joka on oppia toisilta. On ollut mukavaa, jos ei ole osannut jotakin, niin on voinut kysyä muilta tiimin jäseniltä. Toisilta oppiminen on tuonut lisää ryhmähenkeä ja lisännyt tiimin toimivuutta.

Mielipiteet tiimijakson loppumisesta ovat kaikilla melko samanlaiset. Suurin osa oppilaista on helpottuneita ja hyvillä mielin. “Hienoa päästä takaisin normaaliin jaksoon”, kommentoitiin useammasta tiimistä. Osa kuitenkin myöntää olevansa hieman haikeamielisiä jakson loppumisesta. Onhan tiimijakso ollut täysin uudenlainen kokemus ja yhdessä tekemisen meininki on ollut tiivis osa kokeilujaksoa. Eli yleisesti kaikille tiimeille kuuluu hyvää.

Meistä tiimijakso on ollut hieno kokemus, vaikka se välillä onkin ollut vähän rankkaa ja hermoja raastavaa. Mukavinta on ollut tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita. Tämä on ollut helppoa, sillä kaikki ovat olleet koko ajan lähellä toisiaan ja juttu on lentänyt. Me saimme ainakin omasta mielestämme hyvän tiimin, jossa hommat on hoidettu hyvin.

Team 5: Vilhelmiina, Venla, Maija, Juho ja Aaro

Kierrätys ja lajittelu

Kierrätys ja lajittelu on on tärkeä asia ilmastonmuutoksen kannalta. Jätteiden lajittelu on helppoa ja eikä kuluta hirveästi enempää aikaa eikä rahaa kuin se, että heittäisi kaikki jätteet samaan astiaan. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, minkä takia jätteiden lajittelu on osalle ihmisistä erittäin vaikeata. Kuitenkin tämäkin on yksi helppo ja yksinkertainen tapa saada ilmastonmuutosta hidastettua. Minusta kierrätyksessä ja lajittelussa hyödyn arvo on paljon suurempi loppujen lopuksi, kuin vaivannäkö

kierrättää ja lajitella jätteet.

Nettisivulla Martat.fi artikkelissa otsikolla Lajittelu ja kierrätys kerrotaan paljon uusista kierrätystä koskevista lakiuudistuksista. Yksi uudistus koski muovin keräystä,jonka seurauksena  muovinkeräyspisteet ovat lisääntyneet roimasti. Etenkin muovin keräys on tärkeää, sillä, muovin hävittäminen luontoon on erittäin vastuutonta ja tämä toiminta on nyt jo saastuttanut luontoa todella pahasti, sillä muovi ei maadu. Internetissä on levinnyt monia videoita, joissa lintu on syönyt muovia merestä ja kuolee siihen. Näiden kuvien näkeminen tuottaa minulle pahaa mieltä, sillä en pysty olemaan ajattelematta sitä, että ihminen on saanut kaiken tämän aikaan. Toivon, että nämä lakiuudistukset vähentäisivät muovin päästämistä luontoon.

Mielestäni biojätteen kuten ylijääneen ruuan lajitteluun pitäisi keskittyä enemmän. Jos ruoka laitetaan muun jätteen mukana menemään kaatopaikalle, siellä alkaa syntyä metaania, joka on vaarallisin kasvihuonekaasu. Metaania syntyy kaatopaikalla sen seurauksena, kun jätteet puristetaan pieneen kasaan. Jos siellä kasassa on mukana ruokaa ja se puristetaan sellaiseen kokoon, että siellä ei ole yhtään ilmaan, se alkaa hajota mikrobeihin,joista syntyy metaania. Metaani on noin 20 kertaa tehokkaampaa kasvihuonekaasua kuin hiilidioksidi, jota syntyy autolla ja muilla polttomoottorisilla kulkuneuvoilla ajaessa. Kierrätyksen lisääminen olisi tärkeä asia, jotta jätteen teko vähentyisi ja uusien materiaalien hankkiminen vähentyisi. Minusta kierrätysmateriaaleista tehdyt vaatteet ovat oiva ratkaisu jätteen vähentämiseen. Samassa artikkelissa Martat.fi sivulla kerrotaan lakiuudistuksesta, jonka mukaan takstiilijätteiden vieminen kaatopaikalle loppui vuonna 2016. Tämä todennäköisesti lisää tuotteen elinkaarta, sillä niistä aletaan tekemään kestävämpiä ja niitä pystytään kierrättämään.

Yhteenvetona sanon, että kierrättäminen ja lajittelu on tärkeä asia tehdä, sillä se pidentää maailman elämää. Mutta jos kierrättäminen ja lajittelu jatkuu tälläisena maailma tulee tuhoutumaan huomattavasti aikaisemmin kuin silloin, kun kierrätettäisiin ja lajiteltaisiin jätteet kunnolla.

Kirjoittaneet: Juho Haapamäki, Ville Kaapu, Vanessa Mäkelä, Henna Sävilahti ja Sofia Tienhaara

Yritysvierailussa kului mukavasti koulupäivä

Osana Vammalan lukion tiimijaksoa tiimit kävivät yritysvierailuilla keskiviikkona 8. marraskuuta. Tiimin jäsenet vierailivat viidessä eri paikallisessa yrityksessä, joita olivat Vexve, Kemira, Teknikum, Thermisol ja Lojer. Vierailun jälkeen tiimi kokoontui yhteen ja purki kokemuksensa kertoen vierailemansa yrityksen toiminnasta. Yritysvierailujen tarkoituksena oli yrittajat.fi -sivuston mukaan opettaa nuorille yrittäjämäistä asennetta ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin sekä työelämään. Yrityksiä yhdistää kierto- sekä biotalouden huomioiminen tuotannossaan muun muassa kierrättämällä kaikkea ylijäämämateriaalia.

Lähdimme aamulla kahdeksalta Vexvelle, missä heidän henkilöstöpäällikkönsä Mirka Hautamäki esitteli meille diaesityksenä Vexven toimintaa. Sen jälkeen lähdimme kiertämään Vexven tehtaan tiloja ja tutustumaan paremmin sen toimintaan. Meille kerrottiin työntekijöiden taustoista ja painotettiin, että opintopolulla ei ole niin suurta merkitystä, kunhan on yritteliäs; henkilöstöstäkin moni oli tullut yritykseen jollakin ammattinimikkeellä, mutta kouluttautunut tultuaan johonkin aivan toiseen työtehtävään. Lopuksi vielä ruokailimme yrityksen tiloissa, jonka jälkeen lähdimme takaisin lukiolle.

Kemiran tehdas sijaitsee Äetsässä, jonne menimme bussilla. Bussin saavuttua Kemiran tehtaalle menimme kuuntelemaan Kemiran toiminnasta yleisesti ja siitä, mitä Äetsän tehtaalla tapahtuu. Tehtaan insinöörien kanssa kiersimme tehdasta kahteen porukkaan jakautuneena, minkä aikana tietomme tehtaan toiminnasta lisääntyi ja näimme ympäristöä. Kierroksen jälkeen kokoonnuimme uudestaan ja keskustelimme lisää asioista. Kun kenelläkään ei ollut enää mitään kysyttävää, ja heidän esityksensä loppui, pääsimme syömään. Kiitosten jälkeen bussimme saapui ja lähdimme takaisin lukiolle.

Aamulla menimme bussilla Teknikumille. Siellä kuulimme ensin noin tunnin verran kolmen eri henkilön esittelyä tehtaasta sekä työstään. Esittelyjen jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään ja menimme kiertämään tehdasta, jossa meidän piti myös laittaa turvakengät, suojalasit ja heijastinliivit turvallisuussyistä. Kun kiersimme tehdasta, meille kerrottiin samalla sen toiminnasta. Tehtaassa meteli oli kuitenkin kova, joten selityksiä ei oikein kuullut, varsinkaan jos piti korvatulppia, mikä oli vähän harmillista. Kierroksen jälkeen menimme odottamaan toista ryhmää ja sitten lähdimme koululle.

Heti kouluun tultua noin 20 hengen porukka lähti kohti ThermiSolia. Paikalle päästyämme ThermiSolin työntekijä, Hanna Kianta, kertoi meille perustietoja ThermiSolista, kuten mitä tuotteita siellä valmistetaan ja miten yritys edistää bio- ja kiertotaloutta. Noin tunnin kuluttua pääsimme tutustumaan kahden työntekijän johtamana itse tehtaaseen ja katsomaan, miten kyseisiä tuotteita oikein tehdään. Kierroksen jälkeen kokoonnuimme takaisin samaan huoneeseen, missä olimme ennen, ja teimme pienemmissä ryhmissä muistiinpanot ThermiSolista saamistamme tiedoista. Noin kello 11 bussi saapui hakemaan meitä ja lähdimme takaisin kohti koulua.

Lähdimme koululta kohti Lojeria klo 8.50. Kun saavuimme perille menimme ensimmäiseksi Lojerin toimistotiloihin, jossa meille oli järjestetty kahvitarjoilu. Toimistolla meille piti yrityksen markkinointipäällikkö Martin Syrjälä erittäin kattavan diaesityksen koskien yleisesti Lojeria ja sen tuotteita. Esityksen aikana olimme myös yhteydessä Skypen välityksellä Lojerin Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtajaan. Tämän jälkeen menimme tehdastiloihin. Tehdastiloissa meille näytettiin kaikki tehtaan kohdat ja mitä niissä tehtiin. Tehdas kierroksen jälkeen lähdimme bussilla takaisin kohti koulua.

Kirjoittanut Pepita Mäki-Soini, Eemeli Myllymaa, Anna Lindroos, Sofia Noukka ja Juho Valtanen

https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajyytta_paikallisiin_opetussuunnitelmiin.pdf

Mitä minun toimintani enää merkitsee merien suojelussa?

Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu ovat nykyään isoja puheenaiheita ja ne vaikuttavat meihin, vaikka emme haluaisi uskoa niin. Etenkin merien saastuminen on todella surullista ja siihen on tehtävä muutos. Kaikki toiminta vaikuttaa, toki eri mittakaavassa. On yhdenkin ihmisen järkevä toiminta tärkeää.

Itse voimme vaikuttaa merien saastumiseen vähentämällä muovijätettä esimerkiksi jättämällä muovipussi ostamatta ruokakaupassa tai ostaessamme banaanin tai omenan, voimme miettiä, tarvitseeko se muovipussin. Voimme kierrättää muoveja, kuten jugurtti- ja viilipurkit. Meillä täällä Sastamalassakin on siihen mahdollisuus. Meidän ei myöskään pitäisi heittää roskia luontoon ajatellen, että ne sinne maatuvat ennemmin tai myöhemmin.
Yrjö Kokkosen kirjoittama uutinen “Tutkimus: Meriin päätyi yhtenä vuonna kahdeksan miljardia kiloa muovijätettä – ja määrä kasvaa” (yle.fi 12.2.2015) kertoo rannikkokaupunkien muovijätteen määrään liittyvästä tutkimuksesta. Uutisessa kerrottiin tutkijoiden pitävän luontoon joutuvaa jätettä haitallisena ja sen määrää on saatava vähennettyä. Jos muutosta ei tapahdu vuoteen 2025 mennessä, jätteiden määrä kaksinkertaistuu. Tämä on mielestämme pelottava ajatus, kun ajattelee uutisessa kerrottua vertauskuvaa: “Jos kahdeksan miljardia kiloa muovijätettä levitettäisiin maahan, nilkkaan ulottuva jätekerros kattaisi 34 kertaa Manhattanin saaren suuruisen alueen”.

Ketkä sitten saastuttavat eniten? “Meriin päätyy eniten jätettä Aasian maista. Tutkimuksen mukaan pahimmat saastuttajat ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Sri Lanka. Näille maille on yhteistä myös pitkä rantaviiva”, kertoo Kokkonen kirjoituksessaan. Miksi? Miksi juuri nämä maat? Kyseiset maat ovat usein köyhiä ja kierrätys toimii huonosti, jos ollenkaan. Ihmiset ja kaatopaikat heittävät roskia suoraan mereen välittämättä seurauksista. Heitä eivät kiinnostaa raha eikä luonto, eivätkä he välttämättä ole tietoisia vaaroista ja haitoista, koska myöskään valtioita ei kiinnosta. Niin pitkään kun nämä valtiot heittävät meriin tällaisia määriä roskaa, mitä väliä tekemiselläni on?

Merissä on paljon muovijätettä. Yrjö Kokkosen kirjoittamassa uutisessa kerrotaan tutkijoiden miettivän, mihin muovijäte merissä päätyy: “Osa siitä painuu pohjaan, osa jää kellumaan ja osa hajoaa yhä pienempiin ja pienempiin kappaleisiin, mutta näiden osien suhteet ovat vielä tuntemattomat.” Muovijätteen lisääntyminen merissä vaikuttaa suuresti eläimiin ja kasveihin. Esimerkiksi linnut voivat syödä muoviroskia ja tukehtua tai takertua muovijätteisiin. On surullista ajatella, kuinka paljon vain meidän takiamme linnut tai kalat kuolevat.

Faktahan on se, että tuntuu turhalta jättää kerran ostamatta muovipussi kaupasta. Ja niinhän se on. Valitettavasti meriä ei pelasteta sillä, että jätetään se yksi muovipakkaus kauppaan. Suuremman alueen, kuten koko Suomen, pitäisi sitoutua muovijätteen vähentämiseen. Se vaikuttaisi jo ihan eri tavalla luontoon, mutta miksi me emme vaikuttaisi myös yksilöinä. Ei se ainakaan pahenna merien saastumista.

Kirjoittajat: Team Käts (Henni Rannikko, Ilona Suikki, Vilhelmiina Prihti, Juho Pietilä ja Lauri Lammela)

Tomorrow – elokuva-arvostelu

Tomorrow on elokuvana ajatuksia ja tunteita herättävä. “Se tarkastelee usealla tavalla ilmastonmuutosta ja tapoja sen ehkäisemiseksi.” - http://www.imdb.com/title/tt4449576/

Elokuva avaa varmasti katsojan silmät ja saa hänet ajattelemaan ilmastonmuutoksesta muutakin kuin sitä, mitä naapuritkin ajattelevat. Elokuvan pääaiheita ovat ruoantuotanto, kierrätys, koulutus ja vihreä energia.”

Ruoantuotannossa käsitellään urbaania maanviljelyä ja lähiruokaa. Tulevaisuudessa halutaan luoda lisää pientiloja sekä vähentää koneiden ja hyönteismyrkkyjen käyttöä maataloudessa. Sen näytetään olevan kivaa ja helppoa työtä. Tällaisen mielikuvan saa elokuvassa taustalla soitettavasta iloisesta musiikista. Musiikki on todella mukava lisä. Elokuvassa on esimerkkejä koneettomista pientiloista, joiden tuottavuus neliömetrillä on samaa luokkaa tai suurempaa kuin koneellisilla viljelmillä. Elokuvassa kuvataan myös Detroitia, jonne on perustettu kaupunkiviljelmiä. Niiden tarkoitus on ruokkia tulevaisuudessa puolet Detroitin väestöstä. Kaupunkiviljelmät ovat hieno idea ja elokuvassa ne tuodaan tärkeänä osana maailmaa esille. Nämä ympäristöystävälliset viljelmät innostavat katsojaa ylläpitämään omaa kasvimaata. Myös lähiruokaa suositellaan käyttämään enemmän, siten voidaan säästää ruoan kuljetuspäästöistä.

Kierrätys on iso osa kuluttajuutta ja siksi se onkin yksi elokuvan pääaiheista. Kun raaka-aineita kierrätetään, ei tarvitse hankkia uusia valmistusmateriaaleja. Kierrätys kuvataan tärkeänä osana jokapäiväistä arkea. Jos raaka-aineet pitäisi aina hankkia uudestaan, maapallolta loppuisi luonnonvarat ja päästöt kasvaisivat suuresti. Elokuvassa halutaan tuoda esille kierrättämisen helppoutta ja vaikutusta. Kotitaloudet voivat kierrättää vaatteita perheen lapsilla ja sen jälkeen myydä ne kirpputoreilla. Lisäksi ihmiset voivat viedä tyhjät pullonsa niille tarkoitetuille kierrätyspisteille. Tehtaat voivat kierrättää teollisuuden raaka-aineita. Esimerkiksi autotehtaat voivat sulattaa romuttuneet autot ja valmistaa niistä uusia ajoneuvoja.

Elokuvassa kerrotaan, miten eri alueilla on onnistuttu ottamaan uusiutuvat energialähteet käyttöön. Uusiutuva energia on välttämätöntä, sillä nykyisellä kulutuksella maapallolta loppuvat pian fossiiliset polttoaineet.  Lisäksi fossiiliset polttoaineet saastuttavat ilmakehää ja täten kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Onneksi monessa maassa hyödynnetään jo runsaasti uusiutuvaa energiaa. Se on todella hyvä asia ja saa positiivisia tunteita pintaan. Islannissa, jossa on paljon vulkanismia, käytetään paljon maalämpöä ja Norjan rannikolle on rakennettu tuulivoimaloita. On hieno nähdä, että jotakin on jo tehty. Ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä maailman pelastamista. Kunnollisella satsauksella voidaan täyttää maapallon energiantarve siihen asti, kunnes keksitään yleiseen energiantuotantoon soveltuva fuusioreaktori.

Suomen perusopetusta käydään katsomassa Espoon peruskoulussa. Suomessa on yksi kehittyneimmistä koulutusjärjestelmistä ja siitä meitä suomalaisia kehutaan. Suomen peruskouluissa opetetaan ympäristöystävällisiä elämäntapoja ja erilaisten ihmisten suvaitsevaisuutta. Opettajat ovat oppilaiden seassa luokassa ja he ovat oppilaille tukihenkilöitä.

Kaiken kaikkiaan elokuvaa voidaan pitää onnistuneena teoksena, joka kertoo, millä eri tavoin ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä. Elokuvassa vedotaan lapsiimme, mitä jätämme heille perinnöksi ja tämä on loistoidea. Jokainen, jolla on lapsia, haluaa varmasti heidänkin saavan juoda puhdasta vettä turvallisessa elinympäristössä. Idea elokuvan käyttämisestä opettamisessa on viisas ja erilainen idea. Kun oppilaille tarjotaan uusi tapa oppia, heidän mielenkiintonsa pysyy yllä ja oppiminen tehostuu. Vaikka elokuva sisältääkin painavaa faktaa, se ei silti ole liian raskas katsottava. Ainoa negatiivinen asia on toisto. Samat asiat ja ideat ovat monta kertaa elokuvassa esillä.

Kirjoittanut Vilma Pylkkänen, Sampo Suokuisma, Sini Rautanen, Tuuli Nieminen ja Joonatan Vainiomäki

http://www.imdb.com/title/tt4449576/

Tiimityötaitoja tulevaisuuden varalle - ajatuksia tiimijaksosta

Tiimijaksoa on käyty nyt vähän yli puolet, ja oppilaat sekä opettajat ovat saaneet muodostettua siitä jo mielipiteensä. Käytävillä ja luokissa kuulee paljon erilaisia mietteitä ja ajatuksia, mutta halusimme selvittää, mitä tiimijaksosta oikeasti ajatellaan. Joten kävimme tiimimme kanssa kyselemässä muutamia kysymyksiä oppilailta ja opettajilta.

Ensimmäisenä kysyimme, millaisia odotuksia oppilailla ja opettajilla oli tiimijaksolle ja miten ne ovat toteutuneet. Vastauksien perusteella moni lähti jaksoon suhteellisen avoimin mielin odottaen muihin tutustumista sekä helppoa ja rentoa työntekoa. Myös uuden ja erilaisen kokeilu tuntui jännittävältä. Osalla oppilaista oli kuitenkin jonkin verran skeptiset odotukset. Yökoulusta monelle jäi mukavia ja positiivisia muistoja odotetun negatiivisen kokemuksen sijaan. Oppilaat eivät ole kokeneet odotusten toteutuvan, monien mielestä tiimijakso on ollut ikävämpää kuin he odottivat. Useimmat ainakin tässä vaiheessa kävisivät mieluummin tavallisen jakson, koska he kokevat tiimityöskentelyn paljon haastavammaksi. Myös työmäärä ja vaativuus ovat yllättäneet. Opettajien näkökulmasta odotukset ovat toteutuneet suurimmilta osin.

Sitten tiedustelimme työmäärää niin sanottuun “normijaksoon” verrattuna. Kuten sanottu monia yllätti vaativuus ja työn paljous. Muutama taas kokee, että töitä on enemmän, mutta opiskelu ei ole niin stressaavaa. Joidenkin mielestä töitä ei ole enempää, mutta ne tuntuvat erilaisen työskentelytavan takia vaikeammilta. Joka viikolla saatavan viikkotehtävän suorittaminen vain muutamassa päivässä saa välillä aikaan harmaita hiuksia, kuten myös tietotekniset ongelmat tasaisin väliajoin. Myös vaatimustaso tuntuu olevan korkeampi kuin ensimmäisellä jaksolla, ainakin töistä on haastavampi saada hyviä arvosanoja. Opettajatkin kertovat työmäärän olevan huomattavasti suurempi.

Viimeinen kysymys koski odotuksia loppujaksolle. Jakson odotetaan jatkuvan samanlaisena ja työmäärän toivottavasti hellittävän loppua kohden. Opettaja Leena Sherazer uskoo tiimien alkavan toimimaan entistä paremmin ja joustavammin, hän odottaa myös muutamaa kivaa viikkotehtävää. Haastateltuja stressaa ja ahdistaa muutaman seuraavan viikon työmäärä, luvassa on romaanin lukemista, testejä useista aineista sekä tietysti viikkotehtävät. Jakso etenee joka tapauksessa mukavan ilmapiirin vallitessa ja töiden edetessä.

Kirjoittajat: Team Viiksivallut (Venla Ryyppä, Justus Toiviainen, Miska Hepokorpi, Laura Seppä-Murto, Janette Nurmisto)

Kielten opiskelu kannattaa

Henkilön oppiessa uusia kieliä hänen kognitiiviset kykynsä vahvistuvat, sillä aivot oppivat käsittelemään uusien sanojen merkitystä, mikä kasvattaa käsityskykyä. Maksimaaliset hyötypuolet saavuttaakseen ihmisen tulisi tutustuan uusiin kieliin niin nuorella iällä kuin mahdollista. Kun lapsi kuulee useita kieliä puhuttavan, hän alkaa muodostamaan omaa maailmankuvaansa varhain. Ajattelu sulavoituu ja myöhemmällä iällä uusien kielien oppimisesta tulee paljon helpompaa.

      Hyödyt eivät näy ainoastaan lapsuudessa, vaan myös hyvin vanhalla iällä useamman kielen osaava henkilö pääsee helpommalla. On todettu, että kielien osaaminen vähentää muistisairauksien riskiä, kun Tuula Kinnarinen on maininnut kirjoittamassaan artikkelissa, joka on julkaistu tiede.fi sivulla 16.09.2011.

      Jossain suhteessa monikielisyyttä voisi verrata videopelien pelaamiseen. Pelejä pelatessa reagointinopeus paranee, ihminen oppii sopeutumaan uusiin haasteisiin nopeammin ja ongelmanratkaisukyky paranee huomattavasti. Videopelien pelaamisella on kuitenkin haittapuolensa: keskittymiskyky heikkenee, sosiaaliset taidot heikkenevät ja kunto rappeutuu. Kannatta ajatella kielten oppimista pelien pelaamisena ilman haittavaikutuksia. Opit puhumaan ihmisille, älykkyys kasvaa ja kyky oppia ottamaan suuria loikkia, mitä enemmän kuuntelet ulkomaalaisten puhetta nuorella iällä.

       Kielten oppimista ei tulisi kuitenkaan ottaa työnä tai pakotettuna prosessina. Riittää, että katsoo paljon ulkomaalaisia elokuvia ja mahdollisesti jopa lukee vieraskielisiä kirjoja. Pystyt siis kasvattamaan ajattelukykyäsi huomaamatta, eikä sen tarvitse olla raskasta tai pelkkää sanojen ulkoa opettelua.

Kaksikielisyydestä on paljon apua myös ulkomailla. Ulkomailla vieraalla kielellä pärjääminen on hyödyllistä ja se voi myös avata uusia ovia työmaailmaan, varsinkin maassa, jossa useat kielet kuuluvat osaksi maan kulttuuria. Kun ulkomailla tai työelämässä hallitsee vieraan kielen, saa helpommin uusia ystäviä. Kahden kielen osaaminen auttaa myös tutustumaan vieraan kielen kulttuuriin paremmin josta saa mahdollisesti paremman käsityksen. Eli toisin sanoen useiden kielien oppiminen auttaa ihmistä ymmärtämään eri kulttuureita ja täten oppii hyväksymään erilaisuutta. Kieliä oppiessa joutuu väistämättä kosketuksiin aivan uusien kulttuurien kanssa ja oma maailmankuva muuttuu prosessissa paljon täyteläisemmäksi. Hyvänä esimerkkinä voisi käyttää Blade Runner elokuvia. Näissä mestariteoksissa kuvataan tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa kaikki maailman kulttuurit ovat tiiviisti keskittyneet yhteen ja ihmiset joutuvat päivittäin puhumaan ainakin 10 eri kieltä. Näissä elokuvissa ei kuvata maailmanlaajuisia konflikteja ensinkään, vaan kaikki vaara tulee joko pikkurikollisuudesta, jätteistä tai roboteista.

      Robotit huomioon ottamatta voisi sanoa, että Blade runner antaa ehdotuksen potentiaalisen utopian muodostumiseen. Mikäli kaikki ihmiset pystyisivät kommunikoimaan toistensa kanssa kielestä huolimatta, voisimme jättää maiden väliset erimielisyydet taaksemme ja keskittyä tärkeämpiin ongelmiin kuten ilmastonmuutokseen. Kielitaitoa ei ensin tule ajatelleeksi kauhean tärkeänä asiana, mutta kun alkaa ajatella tarkemmin, niin huomaa, että se on paljon tärkeämpi kuin uskoisi.

Kielitaidosta on siis hyvin paljon hyötyä, eikä ainoastaan ihmiselle itselleen, vaan mahdollisesti koko ihmiskunnalle. Kielitaitoa tulisi siis parantaa kaikkialla maailmassa, jotta voisimme aloittaa matkamme kohti yhteinäisempää ja valoisampaa tulevaisuutta.

Kirjoittaneet: tiimi Keijo Jeehu Koski ja Osku Eeronheimo, Iina Iltanen, Kaisa Linnikko ja Emilia Laakso

Maailman katastrofit

Maailmalla ihmisten ja ympäristön hyvinvointia uhkaavat ja vaarantavat lukuisat katastrofit. Ne voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään aiheuttajansa mukaan: luonnonkatastrofit esimerkiksi maanjäristykset, ilmastonmuutos ja siitä aiheutuvat katastrofit sekä sosiaaliset katastrofit esimerkiksi sodat. Katastrofien seurauksena monet ihmiset menettävät kotinsa ja omaisuutensa, jonka takia joutuvat lähtemään esimerkiksi pakolaisiksi.

Suurin ongelma maailmalla ovat luonnonkatastrofit, joita ilmestyy ympäri maailman. Esimerkkejä luonnonkatastrofeista ovat hirmumyrskyt, maanjäristykset ja ilmastonmuutoksen aiheuttama haittavaikutukset kuten kuivuus.

Trooppinen hirmumyrsky on kääntöpiirien välisellä alueella esiintyvä voimakas matalapaine, johon liittyy hirmumyrskyn voimakkuudella puhaltava tuuli. Eri merialueilla trooppisilla hirmumyrskyillä on eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista ja paljon keskustelua aiheuttanut hirmumyrsky on ollut hirmumyrsky Irma. Irma alkoi riepotella Yhdysvallan eteläosia 6.9.2017. Irma on yhdeksäs nimetty trooppinen myrsky.

Kuva hirmumyrsky Irman levinneisyydestä ja tuulen nopeudesta. Numeroilla 4 ja 5 on kuvattu hirmumyrskyn voimakkuutta. Korkein mahdollinen luokitus on 5, joka oli annettu hirmumyrsky Irmalle. Hirmumyrsky Irma jätti jälkeensä suurta tuhoa kuten sortuneita taloja, loukkaantuneita eläimiä ja ihmisiä sekä suuria tulvia. 

Toinen luonnonkatastrofi on maanjäristykset ja -vyöryt. Yli 90 prosenttia kaikista maanjäristyksistä syntyy mannerlaattojen reunoilla. Litosfäärilaattojen rajakohdissa ei tapahdu liikettä kokoaikaisesti, vaan laattojen reunat ovat kitkan vaikutuksesta jumiutuneina toisiinsa. Näin ollen laattoihin kertyy vähitellen jännitystä. Kun kitka ei enää riitä pitämään laattoja paikoillaan, syntyy maanjäristys.

Jatkuva kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa maapallollamme erilaisia muutoksia. Ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut nostavat maapallomme keskilämpötilaa huomattavasti. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Ilmastonmuutos on suuri ja huolestuttava aihe koko maailmassa, ja sen pysäyttämiseen vaaditaan jokaiselta maapallon asukkaalta muutoksia elämäntavoissa. Ilmastonmuutoksesta eivät kärsi vain ihmiset, vaan myös eläimet ja luonto. Jäätiköt sulavat ja etelämantereella asustavien eläimien elämänlaatu kärsii.

Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään vähentämällä päästöjä. Ilmastonmuutos on mahdollista pysäyttää tai ainakin hidastaa, ja monet luonnonsuojeluyhdistykset ovat luoneet erilaisia kampanjoita ilmastonmuutosta vastaan, kuten Greenpeace (http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ilmastonmuutos/) ja WWF (https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/).

Emme voi kuitenkaan unohtaa sosiaalisia katastrofeja, kuten sotia. Esimerkiksi Syyriassa on käynnissä tällä hetkellä sisällissota, jota on käyty jo vuodesta 2011 ja jatkuu vielä tänäkin päivänä. Syyrian sisällissota on pääosin vastuussa siitä, miksi Eurooppaan on kohdistunut suuri pakolaistulva. Joko he menettävät kotinsa tai elämänsä kyseisessä maassa, tai siellä ei enää ole tarpeeksi turvallista pysyä. Sodat jättävät ympäristöön karua jälkeä: tuhoutuneita tai pommitettuja rakennuksia, ajoneuvojen raatoja, upotettuja laivoja, jotka ruostuvat ja mätänevät merenpohjassa, aseiden hylsyjä ja ruumiita.

Katastrofeja esiintyy siis ympäri maailmaa harmillisesti joka päivä. Ihmiset menettävät myrskyjen, maanjäristysten ja sotien takia kotejaan sekä lähimmäisiään. Katastrofeihin voidaan vaikuttaa ehkäisevillä suojatoimilla tai oikeanlaisilla poliittisilla neuvotteluilla. Kukaan ei ansaitse kärsimystä. Valtioiden täytyy yhdistää voimansa ja resurssinsa globaalien katastrofien ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi.

Tiimi: Aarre

Kirjoittajat: Aku Ropponen, Reino Pihlajamäki, Roosa Hakala, Ella Marila ja Aliisa Wilpola

Vammalan lukion tiimijakso jatkuu — oppilaat tutustuvat Turun kulttuurinähtävyyksiin

Vammalan lukion oppilaat viettivät maanantaipäivän 23.10. Suomen vanhimmassa kaupungissa Turussa, joka perustettiin vuonna 1229. Retkellä luokilla oli omat kohteensa, joihin he tutustuivat. Kakkos- ja kolmosluokkalaiset vierailivat Turun yliopistolla, ja tiimijaksolla olevat ykkösluokkalaiset tutustuivat eri uskontoihin ja niiden pyhäkköihin. Turun tuomiokirkon lisäksi tiimijaksolaiset saivat mahdollisuuden käydä ortodoksisessa kirkossa, muslimien moskeijassa sekä juutalaisten synagogassa. Tiimeittäin he päivän aikana suunnistivat kaupungissa, tekivät tehtäviä eri uskonnoista sekä käyttivät ruotsin kieltä ostostilanteessa. Tehtävien jälkeen monelle jäi vielä aikaa vapaaseen kaupungilla kiertelyyn ja shoppailuun.

Kaikki oppilaiden tekemät tehtävät sijoittuivat Turun keskustan läheisyyteen. Niiden tarkoituksena oli perehdyttää oppilaita kristinuskoon, islamiin ja juutalaisuuteen tarkemmin. Seppo.io-sovelluksessa kartalle oli merkitty rasteja, joiden luona tehtävät olivat. Tehtävät liittyivät kyseiseen paikkaan, useimmiten rakennukseen, ja niitä tehdessään oppilaat tutustuivat kohteeseen sekä selvittivät vastauksia haluamallaan tavalla. Vastauksista sai pisteitä, jotka vaikuttavat oppilaiden ruotsin sekä uskonnon arvosanoihin. Tehtävät herättivät oppilaissa vaihtelevia tuntemuksia. Osa haukkui koko retkeä ja tehtäviä suorastaan kamaliksi, mutta joidenkin mielestä tehtävät olivat opettavaisia, mukavia ja mieltä avartavia.

Ortodoksisessa kirkossa äidinkielen opettaja Ulla Vormisto piti oppilaille esittelykierroksen. Kierroksen aikana Vormisto kertoi ortodoksisessa kirkossa käytössä olevista perinteistä ja esitteli kirkon sisätiloja oppilaille. Vammalan lukion ensimmäisen luokan oppilas Janica Järvinen kuvaili ortodoksista kirkkoa koristeellisena. Järvinen huomasi myös, että ortodoksisessa kirkossa oli paljon vähemmän tuoleja kuin tuomiokirkossa.

Lisää kuvateksti

Turun ortodoksinen kirkko sijaitsee Turun kauppatorin laidalla. Kirkon suunnitteli arkkitehti C.L.Engel. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1839 ja saatiin valmiiksi 1845.

Turun tuomiokirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle, Pyhälle Henrikille ja se vihittiin käyttöön vuonna 1300. Tuomiokirkossa oppilaille ei pidetty varsinaista esittelyä, vaan he perehtyivät kirkkoon tiimeissä suoritettavien rastitehtävien avulla. Oppilaat pitivät tuomiokirkkoa koristeellisena ja mahtipontisena. Heidän silmiinsä tarttuivat ensimmäisenä kirkossa olevat korkeat pylväät sekä alttarilla oleva suuri maalaus. Oppilaita kiehtoivat myös kirkon reunaosissa sijaitsevat sivualttarit ja niiden merkitys kirkossa.

Turun tuomiokirkko edustaa goottilaista ja uusromaanista arkkitehtuuria. Kirkossa on istumapaikkoja yhteensä jopa 900.

Kaikki ykkösluokkalaiset vierailivat vuorollaan moskeijassa. Siellä oppilaat saivat perustietoa islamista Trivial Pursuit -tietovisan muodossa. Esityksen pitäjä oli vastuuhenkilö Turun Islamilaisesta Yhdyskunnasta. Esityksen jälkeen oppilaat pääsivät kiertämään moskeijaa tarkemmin. He vierailivat erikseen naisten ja miesten puolilla, joissa oli omat peseytymistilansa.

Osa ykkösluokkalaisista vieraili Turun synagogassa. Siellä oppilaat olivat opastetulla kierroksella, jossa kerrottiin yleistä tietoa juutalaisuudesta. Heille näytettiin synagogan kaksi rukoushuonetta ja muuta ympäristöä. Rukoushuoneeseen mentäessä kaikki pojat laittoivat päähänsä kipan. Toisessa rukoushuoneessa oppilaat saivat nähdä etuosassa sijaitsevat Toora-kääröt.

Turun synagoga valmistui vuonna 1912. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Eskil Hindersson. Se edustaa jugend-tyyliä. Turun juutalaisessa seurakunnassa jäseniä on 87.

Tiimijakson oppilaiden piti suorittaa ostostehtävä ruotsin kielellä. Tiimit saivat itse päättää liikkeen, johon menivät suorittamaan lavastetun ostostilanteen. Opettajat antoivat kuitenkin vaihtoehdoksi yhden laukkuliikkeen, jonka myyjä oli tietoinen oppilaiden tehtävästä ja jonne useimmat menivät. Tiimin jäsenistä yhden piti suorittaa asiointi myyjän kanssa, mutta kaikki tiimiläiset kuitenkin osallistuivat suunnitteluun. Ostostilanne äänitettiin tai videoitiin. Joidenkin mielestä vieraalla kielellä asioiminen tuntui haastavalta, vastenmieliseltä ja heitä pelotti asioiden väärin sanominen. Kaikki kuitenkin selvisivät tehtävistä ja lähtivät Turusta hyvin mielin kotiin.

Lähteet:

Turun juutalainen seurakunta. Luettavissa: http://www.jcturku.fi/fi/. Luettu: 27.10.2017.

Visitturku.fi. Turun tuomiokirkko. Luettavissa: http://www.visitturku.fi/turun-tuomiokirkko_. Luettu: 27.10.2017.

Visitturku.fi. Turun kaupunki. Luettavissa: http://www.visitturku.fi/visit-turku/turun-alue/kaupunki. Luettu: 27.10.2017.

Wikipedia 2016. Turun ortodoksinen kirkko. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_ortodoksinen_kirkko. Luettu: 25.10.2017.

Wikipedia 2017. Turun tuomiokirkko. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_tuomiokirkko. Luettu: 23.10.2017.

Tiimi: Pesukarhut (Väinö Rantanen, Maria Kolisoja, Mikael Myllyoja, Emma Hakala ja Ilona Salminen)