torstai 9. marraskuuta 2017

Tomorrow – elokuva-arvostelu

Tomorrow on elokuvana ajatuksia ja tunteita herättävä. “Se tarkastelee usealla tavalla ilmastonmuutosta ja tapoja sen ehkäisemiseksi.” - http://www.imdb.com/title/tt4449576/
Elokuva avaa varmasti katsojan silmät ja saa hänet ajattelemaan ilmastonmuutoksesta muutakin kuin sitä, mitä naapuritkin ajattelevat. Elokuvan pääaiheita ovat ruoantuotanto, kierrätys, koulutus ja vihreä energia.”

Ruoantuotannossa käsitellään urbaania maanviljelyä ja lähiruokaa. Tulevaisuudessa halutaan luoda lisää pientiloja sekä vähentää koneiden ja hyönteismyrkkyjen käyttöä maataloudessa. Sen näytetään olevan kivaa ja helppoa työtä. Tällaisen mielikuvan saa elokuvassa taustalla soitettavasta iloisesta musiikista. Musiikki on todella mukava lisä. Elokuvassa on esimerkkejä koneettomista pientiloista, joiden tuottavuus neliömetrillä on samaa luokkaa tai suurempaa kuin koneellisilla viljelmillä. Elokuvassa kuvataan myös Detroitia, jonne on perustettu kaupunkiviljelmiä. Niiden tarkoitus on ruokkia tulevaisuudessa puolet Detroitin väestöstä. Kaupunkiviljelmät ovat hieno idea ja elokuvassa ne tuodaan tärkeänä osana maailmaa esille. Nämä ympäristöystävälliset viljelmät innostavat katsojaa ylläpitämään omaa kasvimaata. Myös lähiruokaa suositellaan käyttämään enemmän, siten voidaan säästää ruoan kuljetuspäästöistä.


Kierrätys on iso osa kuluttajuutta ja siksi se onkin yksi elokuvan pääaiheista. Kun raaka-aineita kierrätetään, ei tarvitse hankkia uusia valmistusmateriaaleja. Kierrätys kuvataan tärkeänä osana jokapäiväistä arkea. Jos raaka-aineet pitäisi aina hankkia uudestaan, maapallolta loppuisi luonnonvarat ja päästöt kasvaisivat suuresti. Elokuvassa halutaan tuoda esille kierrättämisen helppoutta ja vaikutusta. Kotitaloudet voivat kierrättää vaatteita perheen lapsilla ja sen jälkeen myydä ne kirpputoreilla. Lisäksi ihmiset voivat viedä tyhjät pullonsa niille tarkoitetuille kierrätyspisteille. Tehtaat voivat kierrättää teollisuuden raaka-aineita. Esimerkiksi autotehtaat voivat sulattaa romuttuneet autot ja valmistaa niistä uusia ajoneuvoja.

Elokuvassa kerrotaan, miten eri alueilla on onnistuttu ottamaan uusiutuvat energialähteet käyttöön. Uusiutuva energia on välttämätöntä, sillä nykyisellä kulutuksella maapallolta loppuvat pian fossiiliset polttoaineet.  Lisäksi fossiiliset polttoaineet saastuttavat ilmakehää ja täten kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Onneksi monessa maassa hyödynnetään jo runsaasti uusiutuvaa energiaa. Se on todella hyvä asia ja saa positiivisia tunteita pintaan. Islannissa, jossa on paljon vulkanismia, käytetään paljon maalämpöä ja Norjan rannikolle on rakennettu tuulivoimaloita. On hieno nähdä, että jotakin on jo tehty. Ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä maailman pelastamista. Kunnollisella satsauksella voidaan täyttää maapallon energiantarve siihen asti, kunnes keksitään yleiseen energiantuotantoon soveltuva fuusioreaktori.

Suomen perusopetusta käydään katsomassa Espoon peruskoulussa. Suomessa on yksi kehittyneimmistä koulutusjärjestelmistä ja siitä meitä suomalaisia kehutaan. Suomen peruskouluissa opetetaan ympäristöystävällisiä elämäntapoja ja erilaisten ihmisten suvaitsevaisuutta. Opettajat ovat oppilaiden seassa luokassa ja he ovat oppilaille tukihenkilöitä.

Kaiken kaikkiaan elokuvaa voidaan pitää onnistuneena teoksena, joka kertoo, millä eri tavoin ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä. Elokuvassa vedotaan lapsiimme, mitä jätämme heille perinnöksi ja tämä on loistoidea. Jokainen, jolla on lapsia, haluaa varmasti heidänkin saavan juoda puhdasta vettä turvallisessa elinympäristössä. Idea elokuvan käyttämisestä opettamisessa on viisas ja erilainen idea. Kun oppilaille tarjotaan uusi tapa oppia, heidän mielenkiintonsa pysyy yllä ja oppiminen tehostuu. Vaikka elokuva sisältääkin painavaa faktaa, se ei silti ole liian raskas katsottava. Ainoa negatiivinen asia on toisto. Samat asiat ja ideat ovat monta kertaa elokuvassa esillä.

Kirjoittanut Vilma Pylkkänen, Sampo Suokuisma, Sini Rautanen, Tuuli Nieminen ja Joonatan Vainiomäki

Paluu arkeen