Paluu arkeen

Reilu seitsemän viikkoa on takana – seitsemän viikkoa hyvin epätavallista lukiojaksoa. Tiimijakso on ollut jotain täysin muuta ja toisenlaista, sillä päivät ja tehtävät muodostuivat jakson aikana aivan toisin kuin tavallisen jakson aikana. Neljän oppiaineen nivoutuminen yhteen yhteisiksi viikkotehtäviksi on ollut haastavaa niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Tehtävien monipuolisuus ja haastavuus olikin ehkä juuri tässä: samassa tehtävässä oli eri oppiaineiden sisältöjä ja eri osa-alueita, joita arvioitiin. Tehtävän onnistuminen tarkoitti, että työn tuli täyttää sisältö- ja muotokriteerit neljältä eri kannalta. Lisäksi edellytettiin kriittistä tiedonhakua ja kykyä ymmärtää esimerkiksi uutisten taustoja ja asiakokonaisuuksia.

Tiimijakson taitotavoitteet olivat esillä avoimessa illassa.

Tiimijakso oli varmasti haastava, enkä lainkaan ihmettele väsymystä, jonka saattoi huomata viimeisellä viikolla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Opettajana väitän kuitenkin, että tiimijakso on antanut sellaisia oppeja, joita monet – minä mukaan lukien – oppivat tavallisesti kantapään kautta vasta jatko-opinnoissa tai työelämässä. Monet totesivatkin jakson loppupuolella, että ryhmätyötaidot kehittyivät ja esiintymiskokemusta sai paljon. 

I Åbo talade studenter också på svenka.

Äidinkielen opettajana olen erityisen tyytyväinen siihen kehitykseen, joka tapahtui puheviestintätaidoissa. Neuvottelu- ja keskustelutaidot kehittyivät jakson aikana. Oman tiimin tuki esiintymistilanteissa auttoi varmasti monia opiskelijoita. Mikrofoniin puhuminen satapäiselle yleisölle onnistui, kun tiimi suunnitteli ja piti esityksen yhdessä.

Tiimi Batmanin hanukkarekvisiitta

Tiimijakso jätti jälkeensä varmasti monenlaisia yhteisiä muistoja, huonoja ja hyviä. Jakso haastoi opiskelemaan uudella tavalla, joka ei ollut helppo tai ennalta tuttu. Moni työskenteli ensimmäistä kertaa täysin vieraan ryhmän kanssa, ja tutustuminen ja työtapojen löytyminen veivät aikaa. Jokainen opiskelija koki jakson eri tavalla. Toisen tiimi toimi ja yhteistyö sujui saumattomasti, mutta tiimistä puuttui kriittisyys, minkä vuoksi tehtävät eivät yltäneet vaaditulle  tasolle. Toisen tiimi taas saattoi olla hyvinkin jähmeä työskentelyssään, mutta koska erilaiset mielipiteet toivat kriittisyyttä tehtävän tekoon, suoritukset olivat erittäin hyviä. Jokainen tiimi oli erilainen, koostuihan se hyvin erilaisista opiskelijoista ja erilaisista oppijoista.

Timon hautajaispuhe tiimijaksolle.

Jakson viimeisenä päivänä kokoonnuimme vielä viimeisen kerran yhteen. Timon pitämä muistopuhe sekä opiskelijoiden muistovärssyt saattelivat tiimijakson päätökseen. Päätöstilaisuudesssa, tiimijakson hautajaisissa, tunnelma oli helpottunut mutta myös haikea. Yhteiset kokemukset, yhdessä vietetyt päivät ja oma työtila viltteineen ja kahvinkeittimineen muodostavat varmasti ensimmäisen lukiovuoden mieleenpainuvimman muiston. Kakkosilla on vanhat tanssinsa, kolmosilla penkkarihulinansa, ja nyt ykkösillä tiimijaksonsa.

Mutta nyt, rakas tiimijaksomme. On aika mennä talvilevolle kuin muumiperhe ikään. Lepää rauhassa. Ehkä tapaamme, kun aurinko jälleen paistaa ja metsä vihertää.

Muistovärssy hautajaisseremoniasta.

Tiimijaksoa muistelle,
Ulla Vormisto

Suomi 100

Suomi itsenäistyi 6.12.1917 Leninin johtamasta Neuvosto-Venäjästä. Neuvosto-

Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917. Ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg, jonka presidenttikausi alkoi 1919 ja loppui 1925.

Meidän mielestämme Suomen itsenäistyminen on tietenkin hieno asia. Silloin saimme kokonaan oman kielen ja kulttuurin ja vuonna 1918 meille tuli oma siniristilippu. Risti tulee lippuun kristinuskosta, joka on Suomen pääuskonto. Suomalaiset eivät näytä uskontoaan paljoa, mikä voi maailmalla aiheuttaa ehkä hämminkiä ja on heidän mielestään ehkä outoa. Monien suomalaisten mielestä se ei ole mitenkään kummallista, eikä se meidänkään mielestä nyt kauhean kummallista ole. Oma asiahan se on, että kuinka paljon uskontoaan haluaa näyttää.

Juhlavuosi on tuonut Suomeen oman Suomi100 -merkin. Omia Suomi100 -tuotteita on tullut paljon, ja Väinö Linnan kirjoittama Tuntematon sotilas tuotettiin kolmannen kerran elokuvana, jonka ohjasi Aku Louhimies. Se, että merkki laitetaan perinne tuotteisiin ja ihan uusiin tuotteisiin, jotka ovat tänä vuonna tulleet, on ihan okei juttu. Mutta se, että merkki tungetaan johonkin vanhaan tuotteeseen tai jokaiseen kaupan tuotteeseen, mikä ei ole tänä vuonna tullut on jotenkin hassua. Miten siihen silloin voi laittaa merkin? Mikä sen lopullinen painoarvo on, jos se on kaikissa tuotteissa vastassa? Meidän mielestämme merkki esiintyy liian monissa jutuissa.

Itsenäisyyden juhliminen tuo Suomen kansaa yhteen ja luo kiitollisuutta ja nöyryyttä keskuuteemme. Itsenäisyyden juhliminen symboloi Suomessa vapautta, omaa kieltä ja vuosien varrella rakennettua suomalaista kulttuuria. On myös hienoa, että vaikka Suomessa juhlitaan suurta tapahtumaa ja on hienoa, että Suomen kansa on pystynyt juhlimaan tätä nöyrästi ja hillitysti ilman turhia överiksi heittäytymistä.

Joulukuun alussa presidentti pitää linnan juhlat. Silloin suuri osa suomalaisista avaa television ja katsoo linnan juhlia. Tänä vuonna linnan juhlat ovat varmasti suuremmat mitä edellisvuosina on ollut. Se on hassua, kun kaikki katsoo televisiota ja katsoo kuinka ihmiset kättelevät ja minkälaisia ihmisten puvut ovat. Meidän mielestä se on hauskaa ja hassua, koska ihmiset vain kritisoivat heidän vaatteitaan ja kampauksiaan.

Linnan juhlat 1965. Presidenttinä Urho Kekkonen.

Suomi on hienosti pysynyt itsenäisenä valtiona ja sitä on saatu juhlistaa monella tavalla. Suomi on yksi maailman parhaimmista maista asua ja me olemme myös sitä mieltä. Me emme pidä siitä, että sitä juhlistetaan liikaa, koska kaikella on rajansa ja liika on liikaa. Rauhallisin mielin loppuvuotta kohden siis!

Kirjoittaneet: Team Humoristit: Matias Haapaniemi, Lauri Kiili, Erika Ossberg, Emmi Mäkinen ja Iida Haapanen